Digitaalisten kameroiden jaottelu tapahtuu karkeasti kahteen kategoriaan: järjestelmäkamera ja kompaktikamera. Näiden lisäksi on erikoiskameroita, jollaisia edustavat esimerkiksi action-kamerat. Sopivan kameran valitsemin omiin tarpeisiin riippuu käyttäjän innokkuudesta valokuvauksen oppimiseen ja kuvien laadullisista vaatimuksista. Kameroissa on runsaasti toimintaeroja niin käyttötavoissa kuin tekniikassa. Nämä asiat on hyvä ymmärtää perinpohjaisesti ennen kuin lähtee ostoksille. Laadukkaat digitaaliset kamerat ovat huomattavan arvokkaita hankintoja ja hyvin tehdystä valinnasta on iloa pitkään eikä kameraa tarvitse nopeasti päivittää toiseen malliin.

Päätehtävänä valokuvaus vai videokuvaus?

Ensimmäinen mietittävä asia on, aikooko kameralla tehdä pääasiassa videokuvausta vai perinteistä valokuvausta. On totta, että kevyemmissäkin kompaktikameroissa on nykyään hyvät videokuvausominaisuudet, mutta täysveristä videokameraa ne eivät missään nimessä päihitä. Järjestelmäkameroissa on laadukkaampaa tekniikkaa ja niillä voi myös kuvata videoita. Ensisijaisesti järjestelmäkameratkin ovat valokuvaukseen suunniteltuja, joten pääasialliseen videokuvaukseen ei kannata järjestelmäkameraa harkita.

Action-kamera eli toimintakamera on sen sijaan erinomainen valinta harrastajan ja vakavastikin videokuvaukseen suhtautuvalle. Tällaisella kameralla voidaan kuvata monipuolisesti ulkotiloissa ja ne tarjoavat usein erilaisia kiinnitysvaihtoehtoja harrastusvälineisiin ja kulkuneuvoihin tai kuvaajaan itseensä. Sillä saa tallennettua erittäin hyvällä videokuvalaadulla vauhdikkaat seikkailut ja urheilutapahtumat. Toimintakamerat ovat pienikokoisia ja kestäviä. Ainoana heikkona puolena on hyvien valaistusolosuhteiden vaatimus, sillä toimintakamerat eivät ole useinkaan kovin valovoimaisia.

Parhaan videokuvaustuloksen saa kämmeneen istuvalla videokameralla, joka tallentaa laadukasta videokuvaa ja tarjoaa kuvanvakaimen ja toimii monenlaisissa olosuhteissa. Jos tarkoituksena ei ole tallentaa vauhdikasta menoa ja vaarallisia tilanteita vaan perinteisiä ja hyvälaatuisia kotivideoita, modernit videokamerat ovat oikea valinta. Videokameralla tallentuvat hallittavissa olevat kohteet, kuten tapahtumat ystäväporukan illanvietossa, mutta koskenlaskun kuvaukseen koskenlaskijan näkökulmasta tarvitaan action-kamera.

Kompaktikameran ja järjestelmäkameran yleiset erot

Kompaktikameroiden mallit alkavat yksinkertaisista ”tähtää ja paina nappia” -kameroista, joissa oikeista asetuksista ei tarvitse huolehtia juuri lainkaan. Tuotevalikoiman toisessa päässä on järjestelmäkameraa muistuttavat kompaktikamerat, joiden asetusvalikoihin ja säätömahdollisuuksiin tahtoo tavallinen sunnuntaikuvaaja hukkua. Tähän väliin mahtuu valtava määrä erilaisia kompaktikameramalleja, joissa kaikissa on yhteistä mahdollisuus ottaa helposti kuvia automaattisten säätöjen avulla ja lisäksi manuaalisia säätöjä voi rajatussa määrin tehdä.

Kompaktikamerat ovat nimensä mukaisesti helposti mukana kuljetettavia ja helppokäyttöisiä. Kuvanlaatu on kohtuullisen hyvä ja erilaisia asetuksia pystyy kokeilemaan, mutta rajat tulevat nopeasti vastaan. Laitteiden kirjo on laaja, joten vertailua kannattaa tehdä ja lukea asiantuntijoiden tekemiä arvioita. Aivan samaan tapaan kuin suomalaiset nettikasinot arvostellaan asiantuntevasti alan kokeneiden osaajien toimesta, myös kompaktikameroista löytää runsaasti erilaisia vertailusivustojen arvioita  Internetistä. Näihin kannattaa tutustua huolella.

Järjestelmäkamera on ammattilaisen työkalu ja kuvaukseen omistautuneen kameravalinta. Kuvanlaatu on korkea niin valokuvauksessa kuin videokuvauksessakin. Suurin etu kompaktikameroihin nähden on mahdollisuus vaihtaa kameraan erilaisia objektiiveja tarpeen mukaan. Järjestelmäkamerat ovat aina huomattavasti suurempikokoisia kuin kompaktikamerat ja täyden hyödyn saaminen edellyttää perehtyneisyyttä kameran toimintoihin ja kuvaustekniikoihin.

Kompaktikameran ja järjestelmäkameran kokoero on yksi keskeisimmistä huomiota vaativista asioista. Kamera on väline, jota kuljetetaan mukana ja järjestelmäkameran kuljettaminen vaatii omat säilytys- ja kuljetuslaukut, sillä tarvikkeita ja painoa on huomattavasti enemmän kuin kompaktikamerassa. Kameran hankkijan on päätettävä, kuinka paljon on valmis näkemään vaivaa kameran ja mahdollisten tarvikkeiden, esimerkiksi järjestelmäkameran erillisten objektiivien kuljetuksessa.

Kameratekniikkaa – kuvakenno ja sen koko

Kuvakenno on digitaalisen kameran kenties keskeisin tekninen ominaisuus. Kuvakennolta muodostetaan otettava valokuva kameran sisällä. Valo ohjautuu objektiivin kautta kennolle, josta kameran tekniikka käsittelee ja muodostaa otettavan kuvan. Mitä suurempi kuvakenno on, sitä paremmin se pystyy käsittelemään sille tulevaa valoa. Kuvakennolle vangitun valon määrä on suoraan verrannollisen siihen, miten yksityiskohtaisen tarkka kuvasta tulee.

Suuremman kuvakennon omaava kamera pystyy muodostamaan niin paljon tarkemman kuvan, että se erottuu välittömästi edukseen pienemmän kuvakennon kameran ottamasta kuvasta. Maisemakuvaajien kannattaa valita erityisen Full frame -kennon omaava kamera, sillä se tarjoaa laajemman kuvakulman ja paremman terävyyden laajojen kuvien yksityiskohtiin. Suurissa kuvakennoissa valokuvien dynaamisuus eli vaaleiden ja tummien sävyjen erot ovat selkeät. Hämärä- ja pimeäkuvauksen onnistuminen edellyttää suurta kuvakennoa.

Kameratekniikkaa – valotusaukko

Valotusaukolla tarkoitetaan objektiivin sisällä olevaa reikää, joka määrittää kennolle päästettävän valon määrän. Valon määrää muokataan himmentimellä, jonka asetusta voi muokata automatiikan avulla tai manuaalisesti.

Valotusaukon suuruudesta käytetään numeroarvoa ja f-kirjainta. Tämä f-luku tarkoittaa aukkosuhdetta ja mitä pienempi f-luku on, sitä enemmän valoa kennolle pääsee. Pientä f-lukua käytetään silloin, kun kuvauskohdetta halutaan korostaa ja tausta jää pehmeämmäksi. Suuremmalla f-luvulla saadaan kattavammin suuremman alueen yksityiskohtia kuvakennolle ja on siten omiaan maisemia kuvattaessa.

Kameratekniikkaa – valotusaika

Valotusajan avulla kuvaaja voi päättää, kauanko valotusaukko on avoinna päästäen valoa kennolle. Kuvaajan painaessa valokuvan ottopainiketta, päästetään valotusajan mukaisen ajan aikaa kennolle valoa ja tämä jälkeen aukko suljetaan. Pidempi valotusaika tarkoittaa suurempaa valomäärää kennolle ja päinvastoin. Pitkä valotusaika aiheuttaa helposti epätarkkuuksia, joten se soveltuu paikallaan oleville kohteille ja maisemakuvaukseen. Yökuvauksessa pitkä valotusaika on välttämätön hyvälaatuisten kuvien saamiseksi.

Kameratekniikkaa – ISO arvo

Kennon valoherkkyys ilmoitetaan numeerisena ISO arvona. Suuri ISO arvo valokuvauksessa tarkoittaa suurempaa herkkyyttä kennolle tulevalle valolle ja päinvastoin pienentämällä ISO arvoa saadaan vähennettyä herkkyyttä. Äkkiseltään voisi kuvitella, että aina kannattaa pitää mahdollisimman suuri ISO arvo parhaan herkkyyden takaamiseksi, mutta liian suuri ISO arvo voi helposti tehdä valokuvista epätarkkoja ja rakeisia. ISO arvo kannattaakin pyrkiä pitämään mahdollisimman matalana niin, että valotus on kuitenkin riittävä terävien kuvien aikaansaamiseksi.

Yhteenveto

Valinta kompaktikameran ja järjestelmäkameran välillä ei ole aina helppoa. Monet kompaktikamerat lähentelevät järjestelmäkameraa ominaisuuksillaan, mutta tällaisten kompaktikameroiden hinnat ovat jo lähellä tai yli perusjärjestelmäkameran. Uutuuksia julkaistaan usein, joten mikäli kameran hankkijalla ei ole kiirettä, kannattaa seurata alan tuoteuutuusjulkaisuja. Samaan tapaan kuin casino uutiset julkaisevat pelialan uusimmat trendit, kameratekniikan julkaisut kertovat uusien kameramallien ominaisuuksista. Ymmärtäessään kameratekniikan perusasiat, joita tässä artikkelissa on käyty läpi, on lopullisen valinnan tekeminen huomattavasti helpompaa. Lisätietoa kannattaa aina lukea alan kirjallisuudesta ja tutustua ammattilaisten vinkkeihin.